Nykyhetki

Saavuimme aulaan jossa odotti kaksi turvamiestä. "Minne ootte menossa?" toinen heistä kysyi. "Sali 3. Varattiin nimellä Braun." Scott vastasi. "Ok, Nick vie teidät." turvamies sanoi. Toinen heistä lähti kävelemään edellämme. Portaat ylös, oikealle ja siinä se oli. Nick avasi suuret kaksoisovet ja päästi meidät sisään. "Nytkö te vasta tulitte?" Justin ja muut kysyivät. "Ovella oli pari ongelmatapausta." Scooter sanoi. 'Ongelmatapauksella' hän kai tarkoitti niitä hulluja tyttöjä. "Okei alotetaan soittaminen. Tässä on tää biisijärjestys, ottakaa se ja kiinnittäkää johonkin, osaako kaikki nuotit? All around the world? Boyfriend? As long as you love me?" Justin luetteli ja kuulosti hermostuneelta. "Joo joo, Bieber me ollaan harjoteltu niitä kaks päivää ja me muistetaan nuotit ulkoa!" Mell naurahti. Hän näytti huvittuneelta. "Niinpä, älä huolehdi, kaikki menee hyvin!" Dan tönäisi Justinia. "Okei, no mikä otetaan eka, joku helppo niin saadaan eka harjoteltua..." "Annetaan Ashleyn päättää niin silläkin on jotain tekemistä." Dan sanoi. "No Ashley, mikä soitetaan?" Melvin huudahti. "She don't like the lights!" Huusin takaa, jotta pojat kuulisivat. "Okei kolmosella! Mel huusi rumpujen takaa. "YY, KAA, KOO!"

"She don't like the flas wanna keep us in the dark, she don't like the fame when were miles apart!" Justin lauloi mikrofoniin. Se kuulosti aivan liian hyvältä! Lauloin mukana hiljaa aina"She don't like the lights"-kohdissa. Laulu oli kuin minulle. Tai siis ei! Ei se voinut! Se kuuluisa poika jolla on tyttöystävä joka ei halua tulla kuuluisaksi on Justin! En minä voisi olla Justinin kanssa, hän on liian kuuluisa ja olen tuntenut hänet vain kaksi vuotta.... Sitten laulu loppui. Hätkähdin ja heräsin omasta maailmastani kun Scooter taputti käsiää. Katsoin Scooteria ja sitten poikia ja sekunnin kuluttua tajusin myös ryhtyä taputtamaan. "Hyvin meni, pojat! Soittakaa noin myös konsertissa nii hyvin se menee!" Scott sanoi ja käveli hyppäsi lavalle. Minäkin kiipesin lavalle, mutta toisin kuin Scott, minä sain apua; Dan ojensi vapaan kätensä ja kiskoi minut hymyillen ylös. "Kiitos." sain sanottua. "Ei mitään, tollanen höyhen oli helppo saada ylös." Dan hymyili edelleen. Muille se olisi ollut kohteliaisuus, minulle se toi huonot muistot mieleen...

Flashback

Istuin koulun penkillä hiljaa. Niin ettei kukaan kuulisi minua. Suositut tytöt Selena, Amber ja Taylor kikattelivar suosittujen poikien Danielin ja Ollyn kanssa. Amber tönäisi Selenaa ja osoitti minua. Selena mulkaisi minua vihaisesti. Laitoin jalkani rintakehääni vasten ja sidoin kädet niiden ympärille. Painoin pääni piiloon. "Hei, jutellaan joskus toiste, tuli muuta tekemistä." Selena sanoi pojille. "Okei, nähään sit teillä muru." Daniel sanoi ja pussasi Selenaa poskelle. Selena ja muut kävelivät luokseni. Selena edellä ja Taylor ja Amberhänen perässään. "Mitä sä täällä yksin teet, eikö muut halunnu ottaa sua mukaan? En ottais kyl mäkään." Selena sanoi ja kumartui minua kohti. Muut tytöt nauroivat. "Kuka ny tollanen tikun kaa ees haluis olla?" Taylor naurahti. Amber otti reppuni lattialta. "Tässäkö nää sun kirjas on? Hei tääl on joku vihko!" Hän sanoi ja kaivoi vihreän päiväkirjani repustani. "Anna se takasin!" sanoin. En halunnut heidän lukevan sitä. "Anna se tänne!" Selena sanoi ja otti sen Amberilta. "Rakas päiväkirjani, heräsin tänään seitsemältä ja tajusin myöhästyväni. Otin paidan ja housut ja lähdin juosten kouluun. Pelkään, että Selena ja muut kiusaavat minua taas!" Selena luki ääneen. "Anna se!" huusin itkien. "Ainoa syy nousta tänään on Daniel. Hän on niin syötävän suloinen!" Selena jatkoi. Ihmisiä oli kerääntynyt ympärillemme. He kaikki nauroivat. "Lopeta!" huusin. "Voisin katsoa häntä loput...." Lause keskeentyi. Opettaja Hatcher tuli paikalle. "Mitä täällä tapahtuu?" rouva Hatcher kysyi. "Ei mitään, Ashley antoi minun lukea hänen esitelmäänsä, vai mitä, Ashley?" Selena sanoi ja katsoi minua uhkaavasti. "J-joo..." vastasin itkuisena. "Miksi sinä sitten itket?" opettaja kysyi. "Päätä särkee, ei muuta." Yritin ryhdistäytyä. "Minäpä saatan sinut terveydenhoitajalle, olin itsekin menossa sinnepäin." Hatcer sanoi. "Ei tarvitse, kiitos vain." vastasin. "Hyvä on sitten." Opettaja sanoi ja lähti. "Hyvä ettet kertonut, luuranko." Selena sanoi ja antoi vihkoni takaisin. Kun koulu loppui, hyppäsin bussiin. Onneksi kukaan tuttu ei ollut bussissa. Kuuntelin hevirokkia, niinkuin tein aina kun Selena oli kiusannut minua. Joku nelikymppinen mies tuli istumaan taakseni. Kirjoitin päiväkirjaani. "Rakas päiväkirjani. Anna anteeksi, Selena luki sinua. Yritin puolustautua, mutta olen liian heikko." Huomasin miehen lukevan sitä, joten lopetin kirjoittamisen. Tuli minun pysäkkini. Mies jäi samalla pysäkillä. Kävelin kotitalolleni, mies seurasi. Kiihdytin vauhtiani, samoin mies. Lopulta lähdin juoksemaan ja mies myös, mutta mies oli nopeampi: hän sai minut kiinni! "Apua!" huusin, mutta turhaan; kukaan ei kuullut. Mies peitti suuni kädellään. "Hys tai meidät kuullaan!" Hän veti meidät syrjäkujalle Mies ryhtyi riisumaan paitaani. Kiemurtelin minkä voin mutta turhaan. Mies raiskasi minua ainakin puoli tuntia ja sittten lähti juosten pakoon. Mies luuli minun kuolleen, hän oli hakannut minua betonilattiaan, olin yltä päältä veressä. Toivoin, että olisin kuollut. Kun olin varma, ettei mies ollut siellä enää, nousin ylös, laitoin vaatteeni takaisin päälle ja lähdin juosten ja itkien kotiin. Otin keittiöstä veitsen ja menin huoneeseeni. Annoin sen lävistää ihoni.

Nykyhetki

"Ashley? Kuuliksä?" Dan kysyi. Havahduin itsesäälistä. Mennyt oli mennyttä. "Häh, mitä?" kysyin. "Me mennään hakee pizzat ja sä ja Justin jäätte tänne. Minkä sä haluut?" Mell sanoi. Tai kysyi. "Aa joo... Öö.. Vaikka tonnikala." vastasin. "Ashley... Onko kaikki hyvin?" Scott kysyi. "Näytät niin kalpealta. Jos se johtuu niistö tytöistä tuolla ulkoa..." "Kaikki on hyvin, olen vain vähän väsynyt." vakuutin. "Oletko varma, voit kyllä kertoa minulle." "Kaikki on hyvin!" miltei huusin. "Ok, no mennään." Scott sanoi ja lähti kävelemään.

"Mikä tuo oli?" Justin kysyi, kun muut olivat menneet. "Miten niin?" "Olit ainakin minuutin hiljaa!" "Aa, no.. Tuli muistoja mieleen..." "Mitä muistoja?" "Yks tyhmä juttu vaan..." "No? Kerro?" "Pari tyyppiä kiusas ja yks äijjä kävi päälle ei muuta..." Hitto! Nyt tulee jatkokysymyksiä! "MITÄ?!" Justin katsoi minua järkyttyneesti. "Ihan pikkujuttu vaan!" "Kuka sua kiusas? Mikä se äijjä oli? Mitä se siis teki?!" "MUN EI TARVI KERTOO JOS MÄ EN HALUA!" huusin. Hitto, miksi sen pitää kysellä aina?! Syntyi hetken hiljaisuus. Justin huokaisi. "Hyvä on. Sinun ei tarvitse kertoa. En vain halua että sinuun sattuu." Justin sanoi hyvin hiljaisella äänellä. "Miten niin sattuu? Miksi sinä edes välittäisit?" Nyt oli hänen vuoronsa vastata kysymyksiin! "Minä nyt vain välitän!" "Mutta miksi?!" Justin tarttui poskiini ja yhtäkkiä tunsin vieraat huulet omillani.

Täs tää ny on :) sori kun tuli myöhään on ollu vähän kiireitä ;) luv ya!