Flashback

Äiti ja isä riitelivät. Taas. Itkin hiljaa huoneessani. "Homo! Kaljaa juova paskiainen!" äiti kiljui. "Huora! Lesbo! Saatanan kusipää!" isä karjui takaisin. Asuimme kerrostalossa, minä isä ja äiti. Avasin hiljaa ikkunan. En jaksanut kuunnella heidän tappeluaan kolmelta yöllä. Otin hupparini ja astuin paloportaille. Hitsi, täällä sataa.  Tai siis ihan sama,  parempi se kuin äidin ja isän huuto. Menin viereisen puiston penkille istumaan. Nostin jalat penkille ja menin sikiö-asentoon. Painoin pääni alas ja aloin itkeä. Sitten kuulin ne. Askeleet. Joku oli tulossa tänne. "Hei." vilkaisin ylös. Ruskeasilmäinen poika katsoi minua. "Miks sä täällä itket?" poika kysyi. "Kotona on vaikeeta." "Ai. Saako tähän istua?" Nyökkäsin. "Onks sulla kylmä?" "Vähän." itseasiassa paljon. Mutten viitsinyt sanoa sitä. Poika otti takkinsa ja laittoi sen päälleni. "Kaunis kuu vai mitä?" poika kysyi katsoen kuuta joka oli täysi. "Mä en puhu tuntemattomille." vastasin karusti, mutta se oli totta. Ei sitä voinut tietää että oliko tuokin tyyppi joku huumediileri. Poika kuitenkin vain naurahti. "Tietty. Mä oon Justin. Entä sä?" "Ashley." Kättelimme toisiamme. Hän kätteli tosi hyvin. Ja kyllä, tuo poika oli Justin Drew Bieber. Silloin en vain tiennyt sitä. "No Ashley, jos sulla ei oo mitään muuta tekemistä, niin sä voisit tulla mulle yöks." "Oikeesti?" "Joo." "Mistä mä tiiän et sä et oo joku pedofiili tai jotai sellasta?" Poika eli Justin naurahti taas. "Et mistään. Sun pitää vaan luottaa muhun." Poika hymyili ja katsoi minua. "Hei come on! Sun kotona tapellaan eikä puiston penkki oo mikään maailman paras paikka nukkua." Se oli kyllä totta. En keksinyt muuta, enkä todellakaan mene kotiin tai nuku penkillä kuin joku känniläinen! "Ok, mut sä saat sit viedä mut kotiin huomenna aamulla!" "Sopii!"

Nykyhetki

"Än... Yy... Tee... NYT!" "IIK!" Kiljaisin ja nousin äkkiä ylös. Justin, Dan Kanter ja Melvin eli "Mell" Baldwin kutittivat minua varpaista. Nappasin tyyny. Huusin "Tyhmät!" ja löin kaikkia tyynylläni. Olimme ahtaassa keikkabussissa. "Hei ei oo reiluu tappaa mun kitaristii ja rumpalii just ennen Lontoon keikkaa!" Justin huusi samalla kun hän yritti väistää tyynyäni. "Kosto!" Melvin huusi ja löi  minua takaisin toisella tyynyllä. Sitten Dan ja lopulta Justinkin liittyivät tyynysotaamme. "Hei mitäs täällä tiehutaan?" Scooter Braun, Justinin manageri kysyi, mkun hän kääntyi apuohjaajan penkilta meihin päin. "Oh come on, Scott, älä ole ilonpilaaja!" Dan huusi "Niin!" Mell ja Justin sanoivat yhteen ääneen. "Okei, yhdellä ehdolla!" Scott sanoi mystisesti. "Antakaa mullekkin tyyny!" Ja niin me kaikki kävimme tyynysotaa. "Okei nyt kunnolla, kuskia häiritsee!" Scott sanoi vähän ajan päästä. "Mitä me tehdään tänään?" Dan aloitti keskustelun. "En tiiä, treenataan biisei kai, vai mitä JB?" Mell kysyi. Tunsin itseni ulkopuoliseksi. Vaikka olenkin tuntenut Justinin jo liki kaksi vuotta en silti tajunnut musabisneksestä mitään!" "Joo ja tilataan pizzat ja vuokrataan joku leffa illaks." Justin sanoi. "Pizzat ja leffa kuullostaa hyvältä, muusta mä en tiiä." kaikki naurahtivat. "Ei nyt puhuta töistä, nautitaan vaan matkasta." "Minibussissa. Miten sä voit sanoo laulelemista ja biisien kirjottamista työks?" minä kysyin. "On tää rankkaa duunia, koko aika on joku fanitapaaminen, pitää kirjottaa uusia lauluja, ja on koko aika levytyksiä ja silleen." Justin on pitänyt saman saarnan minulle ennenkin. "PERILLÄ!" Kuski huusi etupenkiltä. "Hittolainen, Justin Melvin ja Dan menkää te takaovesta niin minä ja Ashley menemme tästä." Scott sanoi ja kuullosti pettyneeltä. Vilkaisin ulos. Lauma tyttöjä odotti jonkinlaisen hallin edessä huutaen "We want Justin". Monilla oli I<3JB-kylttejä tai muuta Bieber-kamaa. "Mistä ne saivat tietää?" Mell kysyi. "Yksi tyttö kuulee jonkun puhuvan siitä, kertoo kaverilleen, kaveri laittaa facebookiin ja twitteriin ja koko maa kuulee siitä. Niin se menee." Justin sanoi kokeneen näköisenä. Otin nuottitelineen ja nuottivihon ja astuin ulos autosta Scooter perässäni. "Hän ei ole täällä, voitte mennä!" Scott huuteli. "Missä Justin on? Onko jotain tapahtunut? Perutaanko keikka?" joku innokas paparazzi kyseli. "Mitään ei ole tapahtunut, hän vain ei ole täällä." Scott sanoi viileästi. "Kuka tuo on?" joku tyttö kysyi osoittaen minua. "Niin ja miksi se pääsee tuonne?" "Hän vain kantaa nuotteja, menkääs nyt!" Scott selvästi puollusti minua. "Miks me ei voida kantaa niitä?" "Nii, me tehtäis se ilmaseks!" "Kuulkaas nyt, hän kantaa nuotit, turha häntä on panetella nuottien kantamisesta!" Väkijoukko lähti vihaisena. "Hyvin hoidettu, Scooter, haluaisitko amtaa lausunnon iltalehteen? Ei vie kuin muutaman minuutin!" se paparazzi ei selvästi luovuttanut."On hieman kiire, ehkä joskus toiste sitten." Scott sanoi avatessaan oven. "Mutta herra Braun...." lause jäi kesken kun ovi pamahti kiinni. "Älä välitä niistä tytöistä, ovat vain kateellisia." "Kiitos, Scott, mutta pärjään ihan hyvin." vastasin haikeasti.

m_2513553_vVhiaGKF87KU-normal.jpg

Sinä tää sit oli :D hope U like <3 jatkan kun kerkeen